Edelliselle sivulle selaimen Takaisin/Back –painikkeella.

Taivaan vartiosotilas
MITEN PÄÄSTETÄÄN IRTI? JATKOA

Heimopäällikkö Josefia kanavoinut John Cali
26.3.2008 ( www.greatwesternpublisihg.org)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

John Cali:

Viime viikon uutiskirjeen artikkeli "Miten päästetään irti?" sai aikaan erinomaista palautetta. Niinpä teemme jatko-osan tällä viikolla.

Tässä yksi saamamme palautekirje ja sen perässä vastaukseni.

"Minulla ei ole tällä viikolla aikaa pitkään vastaukseen, mutta on yksi asia, josta haluaisin puhua palautteena päällikkö Josefin vastaukseen. Tietenkin olen samaa mieltä "yrittämisen" ja "tekemisen" osalta ja sitten haluaisin jatkaa myös tästä "tahtonsa ilmaisemisesta". Hän on oikeassa, ettei ole mitään "yrittämistä", on vain "tekemistä" tai "tekemättä olemista", mutta sen yläpuolella on pelkkä "oleminen". Myös "tekeminen" voi joskus olla haitallista, koska se yleensä perustuu egoon. Uskon, että joskus meille tapahtuu tuhoisilta näyttäviä asioita, jotta meidät saadaan pisteeseen, missä kaikki mitä voimme "tehdä", on vain "olla". Toisin sanoen, ne saavat meidät antautumaan, päästämään irti.

Yrittäminen, tekeminen jne. ovat kaikki egon/persoonallisuuden toimintaa, ei sielun työtä. Tahtonsa ilmaiseminenkin voi olla egotoimintaa eikä siksi toimi. Mutta irtipäästäminen on hyvin vaikeaa. Se vaatii suuren määrän luottamusta, ja ihmisillä joita on loukattu, on vähän luottamusta jäljellä. Joskus ainoa asia/ihminen johon he voivat luottaa, ovat he itse, ja ainoa vastaus tilanteeseen on myös itsensä kadottaminen jollain tavalla. Kun he huomaavat, etteivät he voi luottaa edes itseensä/omaan kehoonsa, niin silloin ja vasta silloin he kohtaavat irtipäästämismahdollisuuden. Minä tiedän."

Minun vastaukseni:

"Olen täysin samaa mieltä kanssasi - yrittämisen ja tekemisen yläpuolella on pelkkä "oleminen". Itse asiassa kirjoitimme monta vuotta sitten jotain juuri tästä aiheesta. Siitä voisi tulla hyvä jatko-osa. Kun luin päällikkö Josefin viestin kanavoituani sen, minulla oli sama ajatus kuin sinulla - "tekeminen" voi olla haitallista, varsinkin jos toimitaan (tai tehdään) epätoivon tunteesta, vain olemisen ja sallimisen vastakohtana."

Kirjeen kirjoittaja antoi minulle luvan käyttää nimeään ja sähköpostiosoitettaan, jos joku haluaa ottaa yhteyttä. Hänen nimensä on Sam.

No niin, tässä on päällikkö Josef.

Päällikkö Josef

Olemme samaa mieltä Samin kanssa: on yrittämistä, tekemistä, tahdon ilmaisemista. Sitten on olemista.

Oleminen sulkee ympyrän. Miksi? Koska kaikki mistä puhuimme viime viikolla ja kaikki mistä puhumme tällä viikolla, liittyy olemiseen - OLEMISEEN sitä, kuka olette.

Te ette ole lokeroituja olentoja. Kyllä, teillä on "osia" - sielunne tai korkeampi itsenne, fyysinen ihmisitsenne ja kaikki ihmisitsenä esittämänne roolit: lapsi, vanhempi, rakastaja, ystävä, opettaja, oppilas jne.

Olette kaikkea tätä ja nyt paljon enemmän kaikkea tätä kerralla. Erillisyys jota tunnette eri "osistanne", on harhaa. Te ETTE ole erillisiä. Olette KOKONAISIA ja EHEITÄ juuri sellaisina, kuin olette.

Tietenkin usein näette nämä eri osanne erillisinä. Se auttaa esim. teitä suunnistamaan fyysisessä elämässänne fyysisen kehonne kanssa. Tuskin pystyisitte siihen, jos näkisitte itsenne vain henkenä. Sitä te tietenkin olette - henki - mutta tällä erää henki, jolla on fyysinen ihmislaajentuma.

Joudutte joskus "kuumaan veteen", kun roikutte liikaa kiinni itsenne eri puolissa ja eri toimissa - sitoudutte yrittämiseen, tekemiseen, tahdon ilmaisemiseen, olemiseen jne.

Kaikki tämä on hyvää. Kaikki tämä on osa tuota suurempaa "sinua". Kaikki tämä on niin, kuin pitäisikin olla. Kaikki tämä on yksinkertaisesti askel ikuisella ilon ja kasvun matkallanne.

Haluamme korostaa tänään ennen kaikkea tätä: Voitte AINA, aina luottaa itseenne. Vaikka vain yrittäisitte. Vaikka tekisitte. Vaikka ilmaisisitte tahtonne. Ja erityisesti kun vain olette - mikä on voimallisinta aktiivisuutta, mitä voitte koskaan "tehdä".

Kun tunnette olevanne täysin yhteydessä korkeampaan itseenne, niin olette saavuttaneet sen perimmäisen olemisen tilan, minkä voitte saavuttaa ollessanne fyysisessä kehossa.

Tässä perimmäisessä tilassa voitte luottaa täysin itseenne siinä, että "teette" aina oikein. Kutsumme tätä innoittuneeksi toiminnaksi, pakotetun toiminnan vastakohtana.

Kun toimitte keskittyneestä ilon ja rakkauden tilasta, kaikki mitä teette, on täydellistä. Kun toimitte hämmentyneestä pelon ja turhautumisen tilasta, se on aina haitallista ja vain sysää teidät pidemmälle ja nopeammin kierteeseen alaspäin. Tämä on pakotettua toimintaa.

Ystävät, avaimena tässä on olla koskaan "tekemättä" mitään, mikä ei tunnu hyvältä tai oikealta. Sillä silloin toimitte auttaaksenne itseänne tuntemaan olonne hyväksi tai ainakin paremmaksi.

Tämä on nurinkurista. Tämä on pakotettua toimintaa. Mutta kun toimitte syvästä ilon ja intohimon tunteesta, niin kaikki mitä teette, on täydellistä ja tyydyttävää. Tämä on innoittunutta toimintaa. Nyt näette elämänne ja itsenne niin kuin korkeampi itsenne.

Silloin kaikki on hyvin maailmassanne - myös kohdatessanne ihmisen haasteita.

Ette ole koskaan yksin - edes pimeimpänä hetkenänne. Korkeampi itsenne on aina paikalla rakastamassa teitä. Kun tunnette tuon rakkauden, ette koskaan enää tunne pimeyttä. Tunnette vain siitä valon, joka olette.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.